Kemiön saarella oli Ystäväni pitämä kalannahan parkitsemiskurssi elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Ystäväni oli saanut saavillisen kaloja ja niistä piti valita itselleen 3-5. Kaloja oli joka lähtöön, minä valitsin aika summamutikassa norjanlohen (ne oli isoja, ja niitä sai kaikki yhden), ilmeiseti siian ja kuhan. Kalannahat pestiin, niistä kaavittiin jäljellä olevat lihat ja suomut. Suomujen nyppiminen olikin aika kinkkistä puuhaa. Niitä löytyi hiuksista nukkumaan mennessäkin... Kaiken puhdistuksen jälkeen nahat pestiin taas ja laitettiin parkkiaine. Erilaisia parkitusmenetelmiä on ainakin kasviparkki, virtsaparkki ja nyt käyttämämme rasvaparkki. Se ei Ystäväni mukaan ole aivan kaikkein paras parkitusmenetelmä, mutta se on nopein ja näin ollen viikonloppukurssiin soveltuvin. Parkkiaine oli kananmunankeltuaisesta, oliivi- ja rypsiöljystä ja mäntysuovasta koostuva seos, joka hierottiin kalannahkaan. Sitten nahka jätettiin tekeytymään.
Seuraavana päivänä nahat kasteltiin ja pehmennettiin. Se olikin varsin hikistä puuhaa! Kotona kokeilin trampoliinin kanssa pehmittämistä, ja se onnistuikin vallan mainiosti. Pitää hankkia enemmän kalannahkoja ja ruveta treenaamaan. :)
Pehmityksen jälkeen nahoista tehtiin tuotteita. Muut valmistivat erilaisia rannekoristeita, minä päätin tehdä kesän muinaismarkkinoille insuliinipussukan. Sain pussin hyvään alkuun, mutten aivan valmiiksi kurssin aikana. Toivottavasti se tästä talven mittaan vielä valmistuu...
Ystäväni oli saanut saavillisen kaloja ja niistä piti valita itselleen 3-5. Kaloja oli joka lähtöön, minä valitsin aika summamutikassa norjanlohen (ne oli isoja, ja niitä sai kaikki yhden), ilmeiseti siian ja kuhan. Kalannahat pestiin, niistä kaavittiin jäljellä olevat lihat ja suomut. Suomujen nyppiminen olikin aika kinkkistä puuhaa. Niitä löytyi hiuksista nukkumaan mennessäkin... Kaiken puhdistuksen jälkeen nahat pestiin taas ja laitettiin parkkiaine. Erilaisia parkitusmenetelmiä on ainakin kasviparkki, virtsaparkki ja nyt käyttämämme rasvaparkki. Se ei Ystäväni mukaan ole aivan kaikkein paras parkitusmenetelmä, mutta se on nopein ja näin ollen viikonloppukurssiin soveltuvin. Parkkiaine oli kananmunankeltuaisesta, oliivi- ja rypsiöljystä ja mäntysuovasta koostuva seos, joka hierottiin kalannahkaan. Sitten nahka jätettiin tekeytymään.
Seuraavana päivänä nahat kasteltiin ja pehmennettiin. Se olikin varsin hikistä puuhaa! Kotona kokeilin trampoliinin kanssa pehmittämistä, ja se onnistuikin vallan mainiosti. Pitää hankkia enemmän kalannahkoja ja ruveta treenaamaan. :)
Pehmityksen jälkeen nahoista tehtiin tuotteita. Muut valmistivat erilaisia rannekoristeita, minä päätin tehdä kesän muinaismarkkinoille insuliinipussukan. Sain pussin hyvään alkuun, mutten aivan valmiiksi kurssin aikana. Toivottavasti se tästä talven mittaan vielä valmistuu...
 |
| Kaloja odottamassa |
 |
| Pestyinä |
 |
| Ja eikun hinkkaamaan |
 |
| Lihat ja suomut poissa. Olikohan se tässä vaiheessa, kun oli "sopiva nihkeys", vähän kuin kumihanskat. |
 |
| Kuivumassa |
 |
| Näistähän näkyy läpi! |
 |
| Pajulla värjättyä kuhaa |
 |
| Sipulilla värjättyä norjanlohta |
 |
| norjanlohta naturalina ja värjättynä |
 |
| Kissat taitaa tajuta, mistä on kyse |
 |
| Parkittuina ja pehmitettyinä |
 |
| pistot nurjalla |
 |
| Puolivalmis pussikka |
 |
| Muiden väkrästyksiä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti